maanantai 17. helmikuuta 2020

Krapu: muuttua, hankala, loppu

Menetetty




Nuorempana keski-ikäinen mies nautti hiljaisuudesta mökillä myöhään syksyllä kun muut mökkiläiset olivat siirtyneet kaupunkiin. Hän istui usein pihakeinussa olut käsissään ja kuunteli ja nautti. Oli hiljaista. Puissa ei tuuli kohissut. Jäätynyt järvi ei liplattanut laituria vasten. Ei naapurit laulaneet.

Mutta sitten se kaikki muuttui. Ensin vasemmassa korvassa alkoi vinkuna. Myöhemmin oikeassa korvassa myös surisi. Välillä tiu’ut helisivät. Hiljaisuus oli loppunut. Vinkuna ja hurina oli ainaista.

Mutta keski-ikäinen oli realisti. Jos asialle ei voi mitään niin turha surra. Näin hän mietti. Olihan se hankalaa. Tottakai hän suri menetettyä nautintoa. Hänelle tuli uusi motto. 


”Mikä ei tapa, se kiduttaa”.

16 kommenttia:

  1. Tarina tuntuu tutulta. Olen nauttinut mökillä olosta esim lokakuussa kovasti. Nyt en kipeän polven kanssa enää liukkailla keleillä veneeseen pääse.

    Loistava motto, valitettvasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä tarina on tosiaankin tosi. Nyt useamman vuoden tinnistä kärsinyt ja tuo motto on pitänyt. Tounen motto tinniin liittyen. "Hiljaisuus on katoava luonnonvara".

      Poista
  2. Hiljaisuus on nautittavaa, pidän myös siitä. Harmi kun vingunta alkoi, mutta näin voi käydä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja näin kävi. "Hiljaisuus on katoava luonnonvara"

      Poista
  3. Osuvan moton valitsi hän! Krapusi vei minut syksyisen järven rannalle ja muistoihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Järvenrannalla on kiva istuskella ja olisi kiva kuunnella hiljaisuutta mutta... 😭

      Poista
  4. Taidan varastaa mottosi. On tilanteita, joihin se sopii.
    Siunattu hiljaisuus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan siitävaan. Kyllähän tuo motto sopii moneen juttuun hyvin ja on todempi kuin se alkuperäinen

      Poista
  5. Tinnitus on hankala riesa, osanottoni.

    Kaunis, rauhallinen kuvaus hiljaisuudesta.

    VastaaPoista
  6. Tinnitus on todellakin hankala. Aina mukana. Päivät ja yöt.

    Kiitos. Luonnon hiljaisuus on rauhoittavaa.

    VastaaPoista
  7. Hiljaisuus on mannaa. Kuvasit hienosti sitä.
    Tinnitus on kamalaa, itseäni toisen korvan elämöinti kiusaa, joten alleviivaan jo nyt mottosi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla siis molemmissa korvissa. Toisessa vinkuu n.6500hz. Ajoittaista diesel murinaa. Toisessa kokoaikaista muuntajahurinaa katkeillen epämääräisessä tahdissa ja nuo ajoittaiset tiu'ut helisevät. Tällä mennään.

      Kiitos.

      Poista
  8. Inhottava häiriö, mutta niiden kanssa on vain elettävä. Motto on moneen hyvä, muuten menee koko ikä murinaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on ja kyllä siihenkin tottuu vaikka kylläkin välillä on vaikeaa.

      Poista
  9. Tunnistan. Kun niskat on jumissa päässäni sihisee. Siihen auttaa tanakka jumppa - onneksi ei ole kestosihinä.
    Jaksamista äänien kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinäpä se. Kun on kestovinkuna. N. 6000-6500hz. Ja kokoajan. Yötäpäivää. Ja apua ei tähän löydy.

      Kiitos.

      Poista